Viime viikolla normitreenien lisäksi (maanantai agi ja sunnuntai toko), kävi Rambo liitämässä ensimmäisissä epävirallisissa agilitykisoissaan. Voi niitä perhosia siellä mahassa, emännän mahassa. Mutta kun radan sai alkuun, ei sitä enää ajatellut sitä yleisöä vaan uppoutui radan syövereihin.

Ensimmäiset epikset olivat torstaina Ojangossa. Ajattelin, että on hyvä aloittaa tutussa ympäristössä. Otimme kaksi starttia ja tuloksina ensimmäiseltä radalta 0 ratavirhettä ja ihanneajan yli 2,55. Yliaikakin johtui vain siitä kun ohjaajan silmät putosivat päästä viimeisen putken ulostulolla ja koiraa sai hetken hakea. Onneksi Rambo oli fiksuna poikana jo suorittanut putken jälkeisen hypyn ja jatkettiin siitä sitten vain yhdessä kaksi viimeistä hyppyä. Olipa noloa... Kiitos Sannalle kuulutuskannustuksesta. ;o) Toisella radalla tuli sitten 10 p. suoritusvirheistä ja yliaikaa 5,93. Sählättiin yhdellä hypyllä, mutta en muista miten. Tuli kai ohi ja jotain.

Rata oli aika kimurantti. Muutama ikävä ansa, kuten suora mahdollisuus karata hypyltä A:lle parissa kohtaa, mutta ihme ja kumma Rambo selvisi niistä. Äänenkäyttöni kuului varmaan hyyyyyyvin kauas. :o) Kahden esteen ympäripyörittämisetkin menivät hyvin, vaikka niitä alkuun pelkäsinkin. Enkä unohtanut, mikä este tulee seuraavaksi, vaikka sitäkin pelkäsin. Pelkäsin ja pelkäsin. Kyllä mä nyt muutakin tein kuin pelkäsin. :o)

Kokonaisuutena olen ihan älyttömän tyytyväinen! Vaikka Rambo oli ihan täpinöissään muista koirista ja hajuista, se kuitenkin radalla teki täysin minun kanssani. Ei lähtenyt haahuilemaan naapurikentille tms. mitä muutama muu teki. Tosin en tiedä miksi oikeastaan moista jännitin, kun ei se harjoituksissakaan sellaista tee. Ajattelin varmaan oman jännitykseni aiheuttavani sen... Nollaradalla pääsimme kuitenkin maksien sijalle neljä. :o)

Seuraavaksi kävimme piipahtamassa Koivukylän epiksissä lauantaina. Otimme sielläkin kaksi starttia, mutta emme niin hyvällä menestyksellä. Radan lopussa oli neljä hyppyä, jotka eivät olleet sitten yhtään linjassa.... Ensimmäisellä radalla ajattelin vetää koiran väkisin vaan kaikkien hyppyjen yli. Tuloksena liian kovaa vetäminen ja tuli ohi kolmanneksi viimeiseltä hypyltä ja viimeiseltä hypyltä. Näistä siis 10 p., mutta aika -12,78. Toisella kierroksella olin ajatellut valssata neljänneksi ja kolmanneksi viimeisen välissä, mutta jostain syystä en tehnyt sitä... Tuloksena samat virheet kuin ensimmäisellä radalla ja lisäksi hyppäsi viimeisen hypyn sitten vielä väärään suuntaan. Eli tuloksena samat vitoset hypyiltä ja lisäksi kymppi hylystä eli yht. 20 p. Aika oli kuitenkin -18,82 eli nopeampi kuin ensimmäinen, vaikka tehtiin enemmän virheitä. Hmm...mystistä.

Ihan kiva rata muuten; vaikea vienti A:lta putkeenkin onnistui, kiitos pimeiden putkikulmien harjoittelun. Tajusin myös alkaa huutaa seuraavaa estekäskyä ajoissa koiran ollessa suorassa putkessa, jotta painuisi heti edessä olevalle pituudelle. Kummasti sitä pienet neuvot muistuvat mieleen kun rataa oikein joutuu miettimään ja pohtimaan. :o)

Että hauskaa oli! Romeo oli kannustamassa kovaan ääneen molemmissa kisoissa ja kiitos vaan muullekin seuralle ja tavatuille tutuille! :oD Kyllä me vielä se keinu ja kepit kuntoon saadaan ja päästään virallisiinkin. Kepitkin periaatteessa on jo, tarvittaisi vain nopeutta, nopeutta, nopeutta. Eli treeniä, treeniä, treeniä...