Huuh, viime lauantaina ajelimme Romeon kanssa kohti Viilarin kenttää klo. 8.15. Edessä BH-koe. Ja paniikki.
Ilmoittautumiset yms. meni vielä ilman sen kummempaa kauhua; harvemmin rokotustodistuksen esittäminen on aiheuttanut pyörtymisiä. ;o) Kuusi koirakkoa piti olla paikalla, mutta viisi meitä lopulta oli; saksanpaimenkoira, australianpaimenkoira, belgianpaimenkoira, hollanninpaimenkoira ja Romeo. ;o) Kaksi siis meni parina ja loput kolmistaan. Tuomari Jouni Vatanen selitti kolmen parin kaavion ja multa meni koko homma ihan ohi. Ja yllättäen me siihen kolmen ryhmään jouduttiin...
Noh, koiran luoksepäästävyys/siruntarkistus-hommelit meni hyvin, ei tarvinnut pingottaa. Ensimmäinen pari suoritti ja molemmat läpi. Sitten mentiin kolmen ryhmänä ilmoittautumaan ja Romeo ei hetken hetkeä voinut istua sivulla vaan venkoili joka suuntaan ja piippasi. Mulla meni ihan pasmat sekaisin, enkä edes tajunnut ilman tuomarin erillistä kehoitusta esittäytyä... Nolo. Sitten tuomari kysyi onko kysyttävää ja minähän kysyin, että mihin me nyt sitten mennään ensin. "Juu, kerron kohta. Muuta kysyttävää?" Aah.
Lopulta selvisi, että nro. 3 meni ensin suorittamaan ja me sitten paikallamakuuseen. Tämän jälkeen me tauolle, 3 paikallamakuuseen ja 5 suorittamaan. Sitten 3 tauolle, 5 paikallamakuuseen ja me suorittamaan. Meille tuli siis ihan kiva paussi aikaa viritellä koiraa suoritukseen.
Paikallamakuu oli kyllä kauhea kokemus. Minulle. Muutaman kerran treeneissä Romeo on löytynyt istumasta, kun olen kääntynyt ja kerran kun katselin sitä peilin kanssa, tyyppi vaan söi heinää siellä. Maaten kylläkin. Nyt kokeessa se meni maahan vasta toisella käskyllä ja paikka-käskyn sanoin niin eleettömästi, etten ollut varma hokasiko se sen. Minuutit tuntuivat piiiiiitkiltä. Varmaan 5-6 minuuttia oli kuitenkin makuun kesto. Tuntui kuin veri olisi valunut käsiin ja pyörryn siihen paikkaan. Kun sitten sain tuomarilta luvan palata koiran luo, käännyin ja näin Romeon maassa, oli ilo ylimmillään! Vain kun liikkeitä suorittava huusi "Tänne!", Romeo haukahti. Kaiken lisäksi koko makuun ajan pystyin katselemaan henkilöryhmän ihmisiä ja heidän ilmeitään kun katselivat minua ja koiraa.Yritä siinä sitten tulkita, että mitäköhän siellä selän takana tapahtuu...
Seuraamiset ihan ok, välillä kontakti tippui, mutta paikkansa piti. Liikkeestä istuminen hyvä, liikkeestä maahan ei niin hyvä. Kun käännyin luoksetuloa varten, oli Romeo istumassa. *piiip*. Kutsu luo ja kutsu sivulle. Ja homma ohi. Suuta kuivasi koko suorituksen ajan, ja käskyjä oli vaikea saada ulos oikeassa muodossa. Välillä tuntui, että laskin askeleita huulia liikuttaen...
Tuomarin arvostelu:
Tottelevaisuusosio: hyväksytty.
Kaupunkiosuus oli jonninmatkan päässä ostoskeskuksen pihalla. Lyhyesti ja ytimekkäästi meni näin:
Mene koiran kanssa tuomarin luo, kättele ja juttele. Liiku koiran kanssa vähän matkaa tuomari perässäsi ja sinut ympäröi joukko ihmisiä. Keskustele koirastasi; sen iästä, turkista ja hännän puuttumisesta. Pyydä koira alas kun se hyppii moikkaamaan muutamaa ihmistä äläkä anna sen hinkata takapuoltaan itseään miellyttävästi ja miehekkäästi murahdellen henkilöryhmän ihmisiä vasten. Sitten kävele koiran kanssa eteenpäin. Varo edestä tulevaa, kelloa soittavaa pyöräilijää ja varo uudestaan, kun se pyöräilee taas takaa ohittaen. Pysähdy kertomaan autosta kysyvälle miten pääsee U2 konserttiin. Jatka eteenpäin. Varo sauvakävelijää ja edestä ja takaa tulevia hölkkääjiä. Anna koiran pissata ruusupuskiin. Väistä tyylikkäästi vastaan tuleva brasilianterrieri ja kävele kaupan luo. Sido koira koukkuun ja lähde kauppaan. Kuuntele kuinka koira vähän inisee, hiljenee, inisee, hiljenee. Brasilianterrieri ohittaa sen, se on hiljaa. Haukahdus. Hiljaa. Hiljaa. Hiljaa. Ja tuomari kutsuu takaisin hakemaan koiran.
"Vallan sosiaalinen ja häiriöihin välinpitämättömästi suhtautuva, täyspäinen koira. Yksin jätettäessä ensin ääntelee, sitten rauhoittuu. Kokonaisuudessaan oikein hyvin käyttäytyvä yksilö. Kaupunkiosuus läpäisty ja samalla koko koe läpäisty."
:oD
Kommentit